21. lokakuuta 2019

Lukutaito ei ole enää itsestäänselvyys suomalaisille

Kaupallinen yhteistyö ja arvonta Kvaliti Kustantamon kanssa



Meillä luetaan paljon. Molemmat lapset ovat olleet pienestä asti kiinnostuneita kirjoista, niiden katselusta ja heille lukemisesta. Lapsille ääneen lukeminen kehittää tutkimusten mukaan empatiakykyä ja sosiaalisia taitoja.




Lukukeskuksen mukaan kodin asenne lukemiseen on merkittävä jo ennen kouluikää. Lapset, joille luetaan pienestä pitäen, menestyvät usein myös paremmin koulussa. Lukemisesta on lapselle siis monta hyötyä. Mutta silti suomalaislapsille luetaan nykytiedon valossa vähemmän kuin koskaan. Miksi? Lukukeskuksen mukaan nykyvanhemmat ovat liian kiireisiä lukemaan sekä vanhempien oma heikko lukutaito voi olla kynnys lukea lapselle. Suomi on ollut kauan lukutaidon ykkösmaa, mutta kuinka meidän käy? Entä jos taistellaan yhdessä hyvän lukutaidon puolesta?

Lapselle ääneen lukeminen on ainoa tehokkaaksi todettu keino kasvattaa lukijoita ja vaikuttaa lukutottumuksiin. Jo 15 minuuttia ääneen lukemista päivässä riittää. Koko päivää ei siis tarvitse istua lapsen kanssa kirjoja lukien. Tärkeintä olisi viettää hetki lapsen kanssa lukien, jossa molemmat saisivat kivan kokemuksen yhteisestä kivasta hetkestä hauskan tai jännittävän tarinan parissa.

Suomalaisesta animaatiosta lastenkirja-sarja


Suomalainen hittianimaatiosarja Albi Lumiukko on ilmestynyt myös kirjana. Animaatiosarjassa nähtyyn tuttuun tapaan Albi nukahtaa uneen ja saa unistaa ideoita, joita alkaa innolla toteuttaa herätessään. Albi-kirjoja on tähän mennessä ilmestynyt kaksi: Albi käy hammaslääkärissä ja Albi menee uimakouluun.

Molemmissa kirjoissa on hauska tarina ja kauniit kuvitukset. Meillä lapset ovat ainakin innoissaan Albin puuhailuista.

Instagramissa tililläni @unelmalandia voit käydä osallistumassa arvontaan, jossa voit voittaa nämä kaksi Albi-kirjaa itsellesi. Mene osallistumaan :)



Lähteenä käytetty www.lukukeskus.fi

14. lokakuuta 2019

Nettitreffeiltä äidiksi!

Olin 9 vuotta sitten eronnut lopullisesti pitkäaikaisesta on-off poikaystävästäni, jolle minä olin varmasti vähemmän tyttöystävä kuin hän minulle poikaystävä. Toki se tuntui pahalta, mutta samaan aikaan suunnittelin uuden elämäni alkavan. Hankin uuden vuokra-asunnon Helsingin keskustasta, joka oli juuri valmistunut remontista. Uuden karhea tuoksu sopi hyvin uuden elämäni alulle.

Olin päättänyt, että nyt keskityn vain töihin ja omaan hyvinvointiini urheilemalla. Tuli kevät ja kesä, ja pari kiusallista yhdenillan juttua meinasi tapahtua, mutta juoksin niista pakoon. Ne ei vaan tuntuneet hyvältä tai olleet osa minua. En halunnut mitään kenenkään tuntemattoman kanssa.

Kuitenkin minussa heräsi pieni kaipuu siitä, että olisipa se joku, kenen kanssa jakaa kaikki. Istua sohvalla katsellen telkkaria, käydä lenkillä ja tehdä ruokaa. Nyt olin vain yksin omien ajatusteni kanssa. Lauantai-aamuisin kävelin Ruoholahden Cittariin ostamaan viikonlopuksi vähän parempaa ruokaa ja herkkuja. Yritin olla voimakas sinkkunainen, joka ei kaipaa vierelleen ketään.




Suomi24 on vain noloille ja epätoivoisille ihmisille


2011 asia oli vielä ehkä vähän näin, sillä uuden polven nettitreffipalvelu Tinder ei ollut vielä saapunut Suomeen. Kuulin muutamalta tutulta, kuinka heidän tuttunsa olivat löytäneet elämänsä rakkauden Suomi24:stä. Ehkä säkin voisit kokeilla sitä? NO EN VARMASTI kokeile! Niin noloa! Siellä on vaan kaikki epätoivoiset ja elämässä turpaansa saaneet.

Mitä kuitenkin huomasin tekeväni kesän vaihtuessa syksyyn? Töistä kotiin tullessa avasin läppärin ja kyttäsin Suomi24 valikoimaa päivässä aina sen verran, kuin sieltä pystyi ilmaiseksi katselemaan ilman oman profiilin luomista. Jos sieltä nyt kuitenkin löytyisi joku kiva. Sitten voisin EHKÄ harkita profiilin perustamista.


Boksi täynnä viestejä


Törmäsin yhä uudelleen ja uudelleen samaan profiiliin, jonka teksti oli mielenkiintoinen. Se oli kirjoitettu humoristisesti ja kieliopillisesti oikein, ja siinä oli paljon asiaa. Monilla kun siellä tuntui olevan kuvaton profiili ja tekstinä vain " TUOMO, 31-vuotta. Laita viestiä, jos kiinnostaa" No en laita, sillä sen verran pinnallinen olen, että jos et voi kuvaasi näyttää, sinussa on jotain vikaa. Olet jonkun toisen aviomies tai muuten vaan huonolla itsetunnolla varustettu. Mutta tämä yksi profiili oli jotain sellaista, miksi myös minä päätin luoda oman profiilin Suomi24-treffipalstalle, jonka profiilikuvaksi laitoin tuon alla olevan kuvan. Jospa tuo tyyppi huomaisi myös minut ja laittaisi minulle viestiä.

Kului päiviä ja viikkoja. Viestejä tuli paljon, mutta ei yhtään siltä, keneltä toivoin. Rohkaisin itseni ja otin häneen itse yhteyttä. Ihan sama, olin luopunut tässä jo monesta muustakin periaatteesta deittailun suhteen, joten oli aika luopua myös siitä, että miehen pitäsi osoittaa ensin kiinnostuksensa. Laitoin viestin perhoset vatsassa kihelmöiden, ryntäsin töistä aina kotiin katsomaan, oliko vastausta tullut. Tarkalleen en enää muista, mutta päiviä siinä meni, että vastausta ei tullut. Kunnes. Siellä se oli. Viestiboksissa saapunut viesti häneltä.





8 vuotta yhdessä 


Noista tapahtumista on nyt aika tasan tarkalleen 8 vuotta aikaa. Tuntuu kuin kaikki olisi tapahtunut viime vuonna. 8 vuotta sitten tapasimme ensimmäisen kerran Helsingin keskustassa pimeänä sateisena iltana ja mieheni edelleen jaksaa muistuttaa elämänsä kalleimmasta maksamastaan kaakaosta, jonka hän tarjosi minulle tuona iltana. 8 vuoden aikana olemme menneet naimisiin, saaneet kaksi lasta, rakennuttaneet talon ja muuttaneet toiselle paikkakunnalle. On ollut alamäkiä, ylämäkiä, kiukkua, vihaa, suuttumusta, hellyyttä, draamaa, matkustelua ja kyyneleitä. Ja tottakai rakkautta.

Ilman Suomi24:ää ja omaa rohkeuttani olisin varmasti vieläkin sinkku. Ja nettitreffien ansiosta olen nykyään myös äiti pienelle tytölle ja pojalle <3 Olin aina halunnut perheen ja avioliiton, joten tuosta kokemuksesta opin elämässäni viimeistään sen, että jos jotain haluaa, on sen eteen laitettava myös itsensä likoon eikä odottaa, että asiat saapuvat tarjottimella kannettuna eteesi :)

Terkuin,
Doris

30. syyskuuta 2019

Näin selviät pienen lapsen kanssa pitkästä automatkasta

Ajatuskin jo voi hirvittää. Pitkä matka edessä, aikuisten kesken se vielä menisi, mutta entä jos mukana ovat taapero ja leikki-ikäinen: Nuo paikallaan pysymätttömät pikkutyypit, joille täytyy koko ajan olla jotakin aktiviteettia mietittynä? Toinen ei ymmärrä puhetta ja sitä, että matka nyt vain on istuttava paikoillaan, liikkuvasta autosta ei voi poistua vaikka olisi kuinka tylsää. Toinen ymmärtää puhetta, muttei halua, uhmakas kun on.




Me matkustamme paljon pitkiä automatkoja, joten kerron teille omat vinkkini lasten kanssa pitkistä automatkoista selviytymiseen.



Totuta lapsi matkailuun jo pienestä pitäen


Matkustin pitkiä automatkoja jo raskausaikana, ja luulen, että se totutti meidän lapset auton hurinaan ja tärinään jo mahassa ollessaan. Jos raskaanaollessa pitkät automatkat jäivät väliin, aloita totuttaa vauvaa autossaoloon jo ihan vastasyntyneestä, jos tiedät, että joudutte ajamaan pitkiä automatkoja tulevaisuudessa.


Aja niin paljon kerralla kuin pystyt


"Vanha sääntö → Myös vanhemmat syövät hyvin ja tekevät tarpeensa ennen matkan alkua ja seuraavan kerran pysähdytään vasta sitten kun lapsen mielestä on aivan pakko." Tämä pätee myös isompien lasten kanssa. Ajetaan niin kauan pysähtymättä kuin päästään, jos vaikka hyvällä tuurilla lapset nukahtaisivat autoon pidemmäksi aikaa tai muuten vaan viihtyisivät. Pysähdyksen jälkeen laspet on vaikeampi saada autoon takaisin ilman raivareita, sillä usein pysähdyspaikolla on leikkipaikkoja ja muuta kivaa, minne lapset haluaisivat jäädä vielä lähdön koittaessa tutkimaan.


Ota mukaan tabletti ja paljon evästä


Joka kerta autoillessamme usean sadan kilometrin matkaa lapsen ollessa alle vuoden ikäinen mietimme, joko olisi sopiva aika hankkia hänelle oma tabletti? Tiedän, voi kuulostaa hirveältä, mutta me hankimme vuoden ja viiden kuukauden ikäiselle taaperolle aikoinaan oman tabletin. Hän tutki siitä mielellään Pikku Kakkosen sovellusta ja paria muutakin musiikkipitoista sovellusta, jotka olimme ladanneet tablettiin. 

Minun tai mieheni puhelimen anto taaperolle katseltavaksi osoittautui huonoksi vaihtoehdoksi, sillä hän pääsi näpyttelemään koko ajan sillä johonki, minne ei saisi. Tabletissa on mahdollisuus valita lastennurkkaus, jossa lapsi voi rauhassa painella nappuloita sotkematta koko laitetta tai päivittämättä luvatta vanhempien somea. 

Laitteen lisäksi tärkeää pitkällä automatkalla on isot eväät. Varaa kassiin hedelmänpaloja, leipää, maissinaksuja, lasten keksejä, smoothiepusseja ja riisikakkuja. Muista myös ottaa mukaan riittävästi juomista sellaisiin pulloihin, joita lapsi ei kaada heti alkumatkasta päälleen.

Pakkaa mukaan myös herkkuja. Sekä vanhemmille että lapsille. Mitä sitten jos matkustatte vaikka sellaisena päivänä kun ei ole herkkupäivä? Jos herkuilla lahjominen tai palkitseminen jouduttavat automatkaa ja lasten viihtymistä autossa, voi kai herkkupäivästä tai niiden määrästä vähän joustaa?






Lähde matkaan nukkumaanmenoaikaan


Jos vain mahdollista, ajoita lähtö siten, että lapsella on pian vuorossa päivä- tai yöunet. Näin hän nukahtaa helpommin alkumatkasta autoon ja saattaa nukkua pidemmän pätkän auton hurinassa. Jos lapsi viihtyy autossa ja nukahtaa sinne helposti, hyvä keino on lähteä ajamaan iltapalan jälkeen, pukea lapselle yöpuku, pestä hampaat ja laittaa hänet autoon yöunille. 


Pue päälle mukavat ja kevyet vaatteet



Autossa tulee aina kuuma. Oli sitten kesä tai talvi. Pue lapselle mahdollisimman kevyet vaatteet, sillä turvaistuin hiostaa helposti peppua ja selkää. Pahimmillaan aurinko porottaa vielä suoraan lapsen puoleisesta ikkunasta. Vaatetta voi aina lisätä jos tuntuu siltä tai laittaa vilttiä lapsen päälle. Ajon aikana vaatteiden vähentäminen on huomattavasti vaikeampaa. Älä siis istuta lasta pitkillä automatkoilla tuntikausia toppahaalari päällä turvaistuimessa. 


Ota rennosti


Lasten kanssa samaan matkaan voi kulua toiseen suuntaan mennessä 6 tuntia, toiseen suuntaan 7,5 tuntia. Tämä on normaali fakta, joka pitää vain hyväksyä. Ei aikuisiakaan aina huvita istua autossa pitkää matkaa, lapsia vielä vähemmän. Joskus vain tarvitsee useamman pysähdyksen, joskus selvitään yhdellä. Turhalla kiireellä ei aiheuta muuta kuin itselleen ja matkaseurueelle huonon fiiliksen ja kiukan. Ja raivon vallassa kiireessä suhaten sattuu myös helpommin onnettomuuksia. Koskaan ei voi olla niin kiire, että olisi valmis vaarantamaan oman tai läheisten hengen. Rennolla matkailuasenteella ja turhan kiireen pois jättämisellä selviää jo pitkälle! 


Terkuin,
Doris


9. syyskuuta 2019

Toivepostaus: Näin loihdit maidottomat synttäritarjoilut!

Taas meillä juhlittiin ja vietettin synttäreitä. Tykkään järjestää juhlia ja haluan usein myös leipoa ja näpertää niihin tarjottavat itse. Toki jotain tulee kaupastakin sekä helpotusta leivontaan pakastetaikinoista, mutta pääasiassa yritän tehdä suolaista ja makeaa itse.

Minulta pyydettiin, että jo, näin kolmen vuoden kokemuksella maidottomien tarjoilujen teosta, tekisin vinkkipostauksen maidottomista tarjoiluista. Tässä tulee reseptit helppoihin herkkuihin, jotka maistuvat ihan jokaiselle :)


Poro-punajuuripestoruislastut


2 pkt Jälkiuuni-ruislastuja, makuna ruohosipuli
1 paketti (150g) kylmäsavustettua poroa
1 prk Alavuden punajuuripestoa (voisin kuvitella, että tavallinen pesto toimiii myös tosi hyvin)
½ punasipuli
2 prk maustamatonta Yosa kauralevitettä
koristeeksi tuoretta timjamia

Pilko sipuli ja poro todella pieneksi hakkeeksi Sekoita ne Yosa kauralevitteeseen ja laita koko seos pursotinpussiin.
Laita teelusikalla Jälkiuuni-ruislastun toiselle reunalle punajuuripestoa ja pursota toiselle reunalle poroseosta. Koristele timjamilla.



Tomaatti-basilikabruchetat


2 kpl rustiikkipatonkia
1 rasia miniluumtomaatteja
½ punasipuli
300 ml prk maustamatonta majoneesia
1 tuubi basilikatahnaa (SantaMaria) tai tuoretta basilikaa ½ ruukkua, jonka soseutat hakkeeksi blenderissä tai veitsellä
oliiviöljyä
suolaa
mustapippuria
koristeeksi tuoretta timjamia

Leikkaa patongit n. 1 cm paksuisiksi viipaleiksi. Pilko tomaatit ja punasipuli pieneksi hakkeeksi. Sekoita ne kulhossa lorauksen oliiviöljyä sekä ripauksen suolaa ja pippuria kanssa.

Sekoita majoneesi ja basilikatahna keskenään. Laita seos pursotinpussiin.

Nostele lusikalla nokare tomaatti-sipulisekoitusta patongin palojen päälle, pursota toiseen reunaan tekemääsi basilikamajoneesia, koristele tuoreella timjamilla.





Murotaikina-keksit (n.30 kpl)


2 pkt kaupan valmista murotaikinaa pakastealtaasta
2 pakettia eriväristä sokerimassaa
(elintarvikeliimaa, ei pakollinen, voi myös käyttää vettä tai ohuen ohuen kerroksen hilloa kiinnitykseen!)

Kauli murotaikina 2 cm paksuiseksi ja ota siitä haluamasi muotoisella muotilla keksikuvioita. Laita keksit pellille ja paista pakkaksen ohjeen mukaan. Anna jäähtyä.

Ota molemmista sokerimassoista puolet ja sekoita ne huolimattomasti sekaisin käsissäsi marmorikuvion saamiseksi. Kauli massa n. 1 cm paksuiseksi ja ota samalla muotilla kuvio, millä teit keksit. Liimaa joko elintarvikeliimaa käyttäen sokerimassakuvio keksin päälle tai ohuen ohuella kerroksella jotain vaaleaa hilloa (esim.omena).


Vaaleanpunaiset juustokakkupurkit (18 kpl)


1pkt Digestive-keksejä (tai muita maidottomia keksejä, esim. Oreot toimivat tässä myös hyvin)
1prk Alpro soijavispiä
1 prk Yosa maustamaton kauralevitettä
2 tl vaniljasokeria
Bonne Mangososetta (löytyy usein hillojen kanssa samasta hyllystä)
4 liivatelehteä
punaista pastaväriä
2 rkl vettä

Laita liivatteet likoamaan kylmään veteen. Murskaa keksit pakastepussin sisällä pursitelemalla ja jätä ne isoksi muruksi. Vatkaa soijavispi, sekoita vatkattuun vispiin vielä kauralevite sekä hammastikun pään verran punaista pastaväriä. Lisää myös vaniljasokeri.

Kuumenna tilkka vettä mikrossa kiehuvaksi mukissa ja lisää siihen haarukalla sekoittaen lionneet liivatelehdet, joista olet juuri puristanut ylimääräisen nesteen pois. Lisää liivateseos ohuena nauhana koko ajan sekoittaen juustokakkumassaan. Laita valmis seos pursotinpussiin.

Laita purkin pohjalle keksimurua, pursota juustokakkumassaa päälle, valuta päälle vielä mangososetta sekä ripottele sen päälle vielä keksinmuruja. Ja sitten purkit jääkappiin tunniksi-pariksi hyytymään. Nam!





Helppo maidoton suklaatäyte täytekakkuun (1 kerrokseen)


100 g tummaa suklaata (esim. Lidlistä saa täysin maidottomia)
1 prk Alpro soijavispiä
vaniljasokeria

Paloittele suklaa ja sulata se mikrossa lautasella. Vatkaa soijavispi kuohkeaksi. Lisää koko ajan sekoittaen kuohkeaan soijavispiin sula suklaa ja oman maun mukaan vaniljasokeria. Liivatetta tai muuta ei täytteen hyytymiseksi tarvita, sillä suklaa hyydyttää täytteen jääkaapissa juuri sopivan moussemaiseksi.


Helppo mustaherukkatäyte (1 kerrokseen)


1 levy maidotonta valkosuklaata (esim. Ruohonjuuresta ichoc white vanilla)
1 dl mustaherukoita
1 prk Alpro soijavispiä
ripaus sokeria

Paloittele ja sulata valkosuklaa mikrossa lautasella, vatkaa sillä aikaa soijavispi kuohkeaksi.
Soseuta mustaherukat. Lisää koko ajan sekoittaen mustaherukkasose sekä sulanut valkosuklaa soijavispivaahtoon. Lisää oman maun mukaan sokeria.




Terkuin,
Doris <3

27. elokuuta 2019

Lastenhuoneen uusi ilme osterilla

Kaupallinen yhteistyö Suomen Luonnonmaalit Oy

Huh, ihana kesä takana. Tehty niin paljon kaikkea kivaa, reissattu Suomessa ja maailmalla, ja tottakai vähän rempattu. Se on meillä ihan vakiopuuhaa lomilla. Aina remppaillaan tai tehdään jotain sisustusjuttuja.

Tällä kertaa laitettiin uusiksi pojan huone. Yksi seinä maalattiin, hankittiin uudet lipastot kirjoja ja leluja varten sekä asennettiin pari kivaa hyllyä.




Osteria seinään


Meidän poika on taipuvainen allergisiin oireisiin vähän kaikesta, joten oli selvää, että hänen huoneensa seinä maalataan luonnon tuotteella. Maaliksi valittiin Suomen Luonnonmaalit Oy:n Auro-seinämaali. Auro-seinämaalit ovat hengittäviä, päästöttömiä, biohajoavia, muovittomia, säilöntäaineettomia sekä pesunkestäviä.

Sävyksi valikoitui Oyster. Halusin täydellisen vihertävän harmaan sävyn, joka ei olisi liian tumma, mutta selkeä muutos maalauksessa oli kuitenkin nähtävissä. Onnistui muuten ihan nappiin tuo sävyn valinta! Maalattiin seinä pariin kertaan. Ensin maalattiin se kokonaan telan kanssa pysytvedoin, sitten kuivumisen jälkeen maalasin kertakäyttöhanska kädessä seinään ympyrän ja hieman pilven mallista kuviointia.





Maalia oli todella helppoa käsitellä ja työstää, sillä se oli paksua eikä helposti valuvaa. Tasaista jälkeä tällä ei saa tehtyä, mutta jos haluaa rosoista, luonnon inspiroivaa pintaa, on tämä maali hyvä valinta. Ja jos ei tykkää osterista, Auro-seinämaaleja saa sävytettynä lähes kaikissa sateenkaaren ja maailman sävyissä :D




TÄSTÄ pääset tutustumaan lisää Suomen Luonnonmaalit Oy:n tuotevalikoimaan :)


Syysterkuin,
Doris

10. heinäkuuta 2019

Meneekö 2 lasta siinä missä yksikin?

No meneekö se kaksi siinä missä yksikin? Meidän kokemuksen mukaan nyt on paljon rennompaa ja helpompaa kuin yhden kanssa. Mikään ei tosiaan muuttunut niin paljon kuin ensimmäisen lapsen syntymän jälkeen, toinen lapsi menee siinä sivussa helposti. On toki muutama seikka, joihin tuo korkeampi lapsiluku vaikuttaa.




Lähteminen hitaampaa


Kahden lapsen pukeminen on ihan eri kuin yhden. Kun saat toisen puettua, toinen on ehtinyt jo riisua osan vaatteista pois. Tai toinen huutaa kuumuttaan odottaessa. Tai klassikko: talvihaalari ja väliasu puettu, koko porukka juuri kynnyksen verran ulkona ulko-ovesta ja isompi lapsi ilmoittaa, että hänellä on vessahätä. Tai oikeastaan ehti tulla jo housuun. Noin.

Eli kotiovesta lähtemiseen kannattaa varata vähintään tunti, mieluumin kaksi. Ja silti tulee kiire.



Kun toinen huutaa, toinen on hiljaa

Molemmat muksut vinkuu ja huutaa yhtä aikaa. Sitten toinen niistä maagisesti hiljenee, ja hetken päästä toinen. Hiljaisuus. Ei voi olla totta? No ei olekaan. Toinen aloittaa huudon ja kitinän välittömästi, kun ehdit ajatella, että nyt lapsilla on kaikki hyvin ja voidaan hetken olla rauhassa.


Ei enää sitä vähääkään aikaa


Yhden lapsen jälkeen joutui miettimään jo vähän, miten aikansa käyttää. Tarvitsi miettiä tarkkaan, missä välissä ehtii itse treenaamaan, yksin ruokakauppaan, miehen tai kavereiden kanssa aikuisten kesken syömään. Mutta nyt kun lapsia on kaksi sitä vähääkään aikaa ei ole. Aika ei vain yksinkertaisesti riitä oikein mihinkään muuhun kuin syöttämiseen, kieltämiseen, pukemiseen tai vaipanvaihtoon.



Jos jotain huonoa, miksei hyvääkin


Onhan kahdesta lapsesta myös tuplasti enemmän iloa kuin yhdestä. On ihanaa katsoa pienten sisarusten välistä suhdetta ja kiintymystä. Samaan aikaan he ovat toisistaan innoissaan ja samaan aikaan isompi painottelee vihan ja rakkauden välimaastossa. Kestäähän siinä aikansa tottua, ettei ole enää äidin ja isin ainoa rakas, vaan nyt kotona on toinen, joka kilpailee myös vanhempien huomiosta.

Ja nyt, kun lapsia on kaksi, väitän, että elämä on helpompaa. Se vain tuntuu siltä. Tai siis kyllä kaksi menee siinä missä yksikin, yritän sanoa. Ei tämä mitenkään mullistavan vaikeaa ole. Vaikeampaa oli totutella siihen, että lapsia oli yksi ja kahden aikuisen ihmisen elämä muuttui täysin.

Terkuin,
Doris

3. heinäkuuta 2019

Kesälle 10 toivomusta, kesän 2019 bucketlist!

Jes, kesä on täällä! Ajattelin listata muutaman jutun, mitä haluaisin ehdottomasti kesällä puuhailla. Aika monta juttua listalle mahtuu, sillä viime kesänä olin viimeisilläni raskaana, enkä todellakaan voi sanoa nauttineeni niistä helteistä. Toivon siis ensimmäiseksi, että tästä kesästä tulee yhtä kuuma kuin edellisestä :)


1. Käy Helsingissä. Tottakai. Helsinki on niin ihana paikka kesällä ja Kaivariin on päästävä Helsingin Jäätelötehtaan jätskille!
2. Käy Särkänniemessä. Viime kesänä meillä oli Lintsi-kesä, joten nyt olisi Särkänniemen vuoro.




3. Käy festareilla. Ilosaari nyt ainakin mahtuu listalle, muihin ei taida ehtiä.
4. Grillaa. Kesällä on kyllä ihana grillata! Meidän perheen suosikit ovat grillatut parsat ja grillattu lohi sekä grillattu halloumi-juusto.
5.Käy Ruissalossa. Turun Ruissalo on kaunis kesällä, joten siellä kannattaa ehdottomasti vierailla.
6. Käy laivalla. Haaveena olisi myö mennä sillä laivalla Tukholmaan, yöpyä maissa ja mennä siellä vielä jonnekin lapsille sopivaan paikkaan.
7. Kasvata kasvimaalla omia herkkuja kesäpöytään. Meillä on viime vuonna valmistunut kasvulaatikko-perkola, joten siellä olisi tarkoitus tänäkin vuonna kasvattaa kesäkeittiöön herkkuja. Perunat, persiljat ja pinaatit ovat jo itämässä.
8. Käy veneilemässä. Muutamalla ystäväperheellämme on vene, joten olisi ihana päästä ja ehtiä jossain kohtaa vesille.
9. Tee kesäkurssit. Jep, opiskelen, joten opiskelen myös kesällä. Kaksi kesäkurssia olisi tarkoitus puskea kesän aikana läpi ja edistää opintoja
10. Käy ulkomailla. Meidän perhe on aika liikkuvaista sorttia ja me vähän ahdistutaan siitä, jos täytyy hengailla kotona viikkotolkulla aikaa ilman, että käydään missään. Ja mitä kauempana, sitä parempi! Tiskit ja pyykit kaukana silmistä, kaukana mielestä :)

Miltä sun kesän bucketlist näyttää?

Terkuin,
Doris